Mielikuvituksen ihmemaassa

Minusta on ihmeellistä, kuinka kirjailija voi sanojen avulla luoda maailman niin eläväksi, että se tuntuu lukijasta todellisuudelta. Hyvään kirjaan uppoutuminen on kuin virkistävä kylpy, josta lukija nousee uudistuneena. Olen kirjoittanut runoja lapsesta asti. Nelikymppisenä kiinnostuin käsikirjoittamisesta, ja aloin kirjoittaa novelleja. Sain kustantajalta kannustavaa palautetta, mutta 50-vuotispäiväni lähestyi, ja tuntui siltä, että enää ei ole aikaa odottaa kustannuspäätöstä. Päätin itse, että tekstini ovat riittävän hyviä julkaistaviksi, ja ryhdyin omakustantajaksi. Satukirjat olemme kustantaneet yhdessä kuvittaja Satu Ilmosen kanssa. Kaikkien omakustanteideni ulkoasun ja taiton on tehnyt visuaalinen suunnittelija Maritta Kivi. Ilman häntä kirjani eivät olisi nähneet päivänvaloa. Omakustantajana olen oppinut paljon kirjojen tekoprosessista, markkinoinnista ja myynnistä. Kirjojani saa kirjastoista. Niitä voi tilata kirjakauppoihin sekä ostaa nettikirjakaupoista tai suoraan minulta. Myös urheiluseurat ja koululuokat ovat myyneet satukirjojamme.

MYLLYTONTTU JA HIIRI

MYLLUTONTTU JA HIIRI

Karprint Oy, 2008.

Tiina Tikkasen ja Satu Ilmosen ensimmäisessä satukirjassa läpimärkä hiiri eksyy myllyyn sotkemaan tutun elämänmenon. Mitä tekee myllytonttu? Mitä tykkäävät mylläri ja musta kissa?  Myllytonttu ja hiiri on satu ystävyydestä. Ja tämä satu on totta, sillä se tapahtuu pusulalaisen Töllin myllyn maisemissa.

ISBN 978-952-92-4019-7

Näin tämä syntyi

Löysin sadun, kun kohtasin Sadun. Pusulalainen kuvittaja Satu Ilmonen etsi kirjelappusella tekstintekijää, kirje osui minun käteeni ja me löysimme toisemme.

Istuin Järvenpään Prisman kahviossa kirjoittamassa, kun tarina alkoi yllättäen pulputa riimeiksi.   

Riimittely on hauskaa, mutta todella omaperäisen riimin keksiminen on vaikeaa.

Koska Satu maalasi tarinan tapahtumat aitoihin Töllin myllyn maisemiin, paikkakunnan asukkaat ottivat kirjan innokkaasti omakseen. Ihmisten vahva kotiseuturakkaus liikuttaa minua.

LÄHTÖ. Novelleja.

lähtö novelleja

Karkkilan Painopalvelu Oy, 2009.

Rakkaus, yksinäisyys, petos ja kuolema. Näistä aiheista syntyvät tarinat. Tiina Tikkasen esikoiskokoelman novelleissa kuvataan ihmisen surkuhupaisaa rimpuilua kohti toista ihmistä ja hänestä irti. Keskiössä on vanhemman ja lapsen suhde. Päätalo-instituutin Möllärimestari-kilpailun novellisarjan 1. palkinto vuonna 2009.

ISBN 978-952-92-5186-5

Näin tämä syntyi

Ryhdyin kirjoittamaan novelleja kirjailija Jyrki Vainosen kurssilla Oriveden opistossa vuonna 2002. Novellimuodon löytäminen oli riemukasta: kuin olisi löytänyt juuri sopivan kakkuvuoan, johon valuttaa taikinan. Kehitin kirjoitustekniikkani, jossa tarina saa alkunsa nopeina ryöppyinä. Näitä ”lurahduksia” sitten tutkailen nähdäkseni, millainen tarina niiden pohjalta on syntyäkseen.

NAPIT JA HIIRI

napit ja hiiri

Karprint Oy, 2010.

Tiina Tikkasen ja Satu Ilmosen toinen satukirja Napit ja hiiri kertoo mahtavasta mamsellista, pojasta, joka ei pysy liitoksissaan ja hiirestä, joka löytää elämäntehtävänsä. Kovasta voi tulla pehmeää, ja tuska voi jalostua taiteeksi.

ISBN 978-952-92-7794-0

Näin tämä syntyi

Taide syntyy siitä, että jokin ei pysy sisällä ja vaatii ilmaisua. Napit esiintyivät jo radio-ohjelmassani vuonna 1996, ja ne ponnahtivat uudelleen tähän satukirjaan. Usein taide ponnistaa haastavista, hankalista tunteista etsien niille ilmaisua ja muotoa. Toisinaan se kehkeytyy myös ilon pulpahduksista, mutta silloin kun on oikein hyvä olla, tekee yleensä mieli vain kehräillä ja nauttia eikä ryhtyä minkäänlaiseen työhön.

KAPU JA MUSTANGI

kapu ja mustangi

Karprint Oy, 2011.

Tiina Tikkasen ja Satu Ilmosen kolmas satukirja kertoo luottavaisesta ja rohkeasta Kapusta sekä kammottavasta ja kiltistä hämähäkistä nimeltään Mustangi. Mitä tapahtuu, kun meri myrskyää, ja pieni ja iso kohtaavat?

1.palkinto Päätalo-instituutin Möllärimestari –kilpailun lastenkirjasarjassa vuonna 2011.

ISBN 978-952-67546-1-1

Näin tämä syntyi

Sadut syntyvät syvissä vesissä, ja satujen kautta käsittelen isoja asioita. Satukirjani kertovat ystävyydestä, pelosta ja sen voittamisesta sekä vapauden esiin murtautumisesta.

Kapussa ja Mustangissa halusin kokeilla suorasanaista kerrontaa, ja se tuntui hyvältä ja luontevalta. Tästä kirjasta pidän paljon: tarina on ehjä, ja sadun kutoutuessa esiin opin pitämään yhä enemmän sen henkilöistä.

JOULUN KIVET

joulun kivet

Saarijärven Offset Oy, 2012.

Koska joulun taika ei saa kadota, kaksi rohkeaa tonttulasta päättää viedä Joulun kivet turvaan menninkäisiltä. Tiina Tikkasen ja Satu Ilmosen neljäs satukirja on jännittävä seikkailutarina, jossa on luku jokaiselle joulukuun 24 päivälle niin kuin joulukalenterissa.

1.palkinto Päätalo-instituutin Möllärimestari –kilpailun lastenkirjasarjassa vuonna 2013.

ISBN 978-952-67546-2-8

Näin tämä syntyi

Ajatus joulukalenterisadusta kutkutti mieltäni, sillä rakastan joulua, valon juhlaa pimeyden keskellä.

Seikkailukertomuksessa sain harjoitella jännitteen synnyttämistä ja ylläpitämistä.

Näen maailman ja ihmismielen hyvän ja pahan, ilon ja murheen, syyllisyyden ja armon leikkikenttänä. Joulun kivissä seikkailevat hyvät tontut ja ilkeät menninkäiset. Paha kesytetään paljastamalla se hölmöydeksi ja taitamattomuudeksi.

KEIJUN KESÄ

keijun kesä

Saarijärven Offset Oy, 2014.

Mitä tapahtuu, kun soittorasiaan vangittu tanssija saa siivet selkäänsä ja rintaansa sykkivän sydämen? Entä kuinka käy keijuun ihastuvalle sontiaiselle? Tiina Tikkasen ja Satu Ilmosen viides satukirja ”Keijun kesä” kertoo rakastumisesta ja yksin jäämisestä. Tarinassa lyövät leikkiä elämän kauneus ja kipeys.

ISBN 978-952-67546-3-5

Näin tämä syntyi

Halusin kirjoittaa traagisen sadun, joka sopii myös aikuisille. Suorasanaisen tekstin jälkeen minulla oli ikävä riimejä. Kirjoitusprosessi oli hankala, rima korkealla.Parasta Keijun kesässä on se, että se säilyttää salaisuutensa ja paljastaa minulle teemojaan vähitellen. Luettuaan tarinan ystäväni totesi, että se kertoo naisen elämänvalinnoista – niinpä! Jälkeenpäin lisäisinkin takakansitekstiin, että Keijun kesä kertoo vapaudesta. Mitä tarkoittaa vapaus naisen elämässä, ja miten se asemoituu parisuhteeseen ja rakkauteen?

SISU SAA LINNAN

sisu saa linnan

Kustantaja: Hiidenlinna Oy 2018. Propaino.

Mitä tehdä poikaviikarille, joka tahtoisi kiivetä yhä korkeammalle?
Kun on väkivahva rakentaja, sisukas pieni poika ja innokas apujoukko, keskelle hämäläistä metsää voi syntyä vaikka mitä. Kuten Hiidenlinna ja Sisumetsän Seikkailupuisto. Tiina Tikkasen ja Satu Ilmosen kuudes satukirja ”Sisu saa linnan” on puoliksi totta, sillä se tapahtuu Sisumetsän Seikkailupuistossa Somerniemellä. Lisäksi Ilmonen on maalannut tarinan henkilöt muistuttamaan niitä oikeita ihmisiä, jotka ovat olleet rakentamassa kiipeilypuistoa. Tarinan luettuaan lapsi voi mennä kiipeilemään seikkailupuiston radoille Sisun ja Fridan jalanjäljissä, tai sitten hän voi muistella retkeä Hiidenlinnaan kirjan avulla mielikuvituksen siivittämänä.

ISBN 978-952-94-0005-8

Näin tämä syntyi

Tein kymmenisen vuotta sitten Hiidenlinnasta jutun Opettaja-lehden Retkioppaaseen, ja ihastuin paikkaan. Kun paikalle nousi lasten seikkailupuisto, keksin ehdottaa yrittäjä Sami Uotilalle satukirjan tekemistä. Hän innostui aiheesta oitis ja ryhtyi kustantajaksi. Kirjan tekijöinä saimme näin kaivattua tuotanto- ja markkinointiapua. Ensimmäinen satukirjamme ”Myllytonttu ja hiiri” tapahtui oikeassa miljöössä Töllin myllyllä. Tässä tarinassa palasimme tavallaan juurillemme, kun sijoitimme tarinan olemassa olevaan paikkaan.

TYHJÄ PESÄ

tyhjä pesä

”Huomio huomio, kulkiko tästä pieni tyttö pirskahtelevainen, kepeä nopea elohopea, palauttakaa hänet heti, löytäjä ei saa pitää, tuossa keinussa hän kiikkui, siinä ovat hänen sormenjälkensä”

Kun lapset lähtevät kotoa, äiti voi olla tunteineen aika pihalla. Esitin runojani tyhjästä pesästä (tyhjä pesä) Rikun kesäpihalla Itkevä naurava nainen -tapahtumassa lauantaina 17.6.2017.

Avasimme aikuisen naisen tuntoja laidasta laitaan runoin, kuvin ja sävelin muusikko Tuija Rantalaisen ja kuvataiteilija Anna-Leena Vilhusen kanssa. Työstän teemasta runokirjaa.

Tapahtuman olivat järjestäneet Rikhardinkadun kirjasto ja Kulttuuriareena Gloria.

 

Linkki tapahtumaan ”Itkevä naurava nainen”

LÄPI

Läpi

Tiina Tikkanen: Läpi – ääneen lausuttuja runoja. Mediapinta Oy 2021.

Läpi elämän päivien, läpi raivon ja katkeruuden, läpi ahtaan putken. Syntyminen sattuu, mutta vie valoon.

Runoissani äiti itkee lapsensa maailmalle ja luo nahkansa uudelleen. Runoni ovat myös kertomus naisen matkasta, jonka aikana sulkeutuneesta tytöstä kuoriutuu kokonainen nainen.

Runolle ryhtyminen vaati minulta uudesti syntymistä myös kirjoittajana: lauseet piti panna palasiksi, löytää rytmi, ilmavuus, tauot.

Ennen kaikkea piti avata suu, löytää oma ääni. Runoni ovat syntyneet luettaviksi ääneen runoklubeilla ja lausuntatilaisuuksissa.

Ihmisen äänessä kuuluu koko elämä. Vaikenemisen muuri pitää puhkaista, jos mielii päästä eteenpäin

Näin tämä syntyi

Läpi-kirjan runot alkoivat pusertua ulos keväällä 2016 rajun ahdistuksen myötä. Keväällä 2017 esitin osia kokoelmasta nimellä Tyhjä pesä Helsingin Rikhardinkadun kirjaston kesäpihalla.

Löysin Helsingin työväenopiston kurssin Kirjoita ja esitä, jossa Anja Erämaja ohjaa kirjoittamaan suuhun sopivaa tekstiä. Anjan ryhmästä löysin henkisen kodin, joka inspiroi kirjoittamaan lisää ja esittämään tekstejä lavarunotapahtumissa. Tärkeäksi paikaksi muotoutui ravintola Toveri Kallion Castreninkadulla. Kerran kuussa järjestetyt runoillat saivat pukkaamaan runoa, jotta olisi aina jotakin uutta esitettävää.

Pikkuhiljaa runot löysivät muotonsa ja kokoelma syntyi. Iso kiitos kuuluu Anjalle, joka kommentoi kokoelmaani ja innosti jatkamaan.

Etsin aikani kaupallista kustantajaa, mutta kun sitä ei löytynyt, en voinut enää odottaa. Joulun 2020 jälkeen koitti tämän kirjan syntymisen aika. Mediapinta-kustantamossa taitto ja paino hoituivat kätevästi.

SISU SAA KAVERIN

Tiina Tikkanen – Satu Ilmonen: Sisu saa kaverin. Hiidenlinna 2021. Propaino.

Ensimmäisessä Sisu-kirjassa Sisu sai linnan. Sarjan toisessa osassa Sisu saa kaverin. Tässä tositapahtumiin pohjaavassa sadussa kaksi pientä poikaa seikkailee sydämensä kyllyydestä: kiipeilee Sisumetsän Seikkailupuistossa, hyppää helikopteriin, kiitää suksilla alas mäkeä, narraa ahvenia ja ajaa kartingia, niin että hiekka pöllyää. Sisu saa huomata, että kaverin kanssa kaikki on hauskempaa. Unelmat toteutuvat, ja Hugokin saa oman kiipeilypuisto Hugo-parkin Hämeenlinnan Aulangolta. Kuvittajana jälleen taitava Satu Ilmonen, ja taittajana debytoi Sadun tytär Kati Ilmonen.

ISBN 978-952-94-4877

Näin tämä syntyi

Ihastuin aikoinaan Hiidenlinnan hulppeaan rakennukseen, ja tarjosin ideaa satukirjasta Sami Uotilalle. Alkuvuodesta 2021 Uotila tilasi Satu Ilmoselta ja minulta jatko-osan Sisusta, koska vuoden 2018 jälkeen Sisumetsän seikkailupuistoa on kehitetty monella tavalla ja Hämeenlinnaan ehditty perustaa toinen kiipeilypuisto, Hugo-park nimeltään. Sami ideoi yhdessä Petri Munckin kanssa paikat ja tilanteet, joihin he halusivat sadun sijoittaa – ja me teimme Sadun kanssa työtä käskettyä. Sadun pensseli heilui, ja minä naputtelin iltaisin konetta. Oli hauskaa eläytyä pienten poikien vauhdikkaisiin käänteisiin, käydä heidän kanssaan Lapissa ja laskettelemassa. Tilaustyön ihanuus on siinä, että työ tulee varmasti julkaistua, siitä saa palkkion ja tarina tulee saamaan kiipeilypuiston asiakkaista lukijoita.

MORSIAN

morsianKäsikirjoitus kesäteatterinäytelmään Morsian, ensiesitys Pusulan kesäteatterissa kesällä 2012. Ohjaus Markku Ihamäki.

Aikuiset lapset tulevat katsomaan kuolemansairaaksi luultua isäänsä perinnön toivossa. Isä tuleekin Viipurista kainalossaan elämäniloinen Olga-morsian, josta sisaret yrittävät päästä kaikin keinoin eroon. Morsian kertoo komedian keinoin ahneudesta, vieraantumisesta ja siitä, kuinka perheenjäsenet löytävät jälleen toisensa. Näytelmää siivittävät venäläiset romanssit.

Näin tämä syntyi

Olin pitkään halunnut kirjoittaa näytelmän, ja tehnyt sitä varten hahmotelmia käsikirjoituskursseilla. Ammensin oppia teatterin tekemisestä näyttelemällä kolmena kesänä Pusulan kesäteatterissa.

Kesällä 2011 tapasin Pusulanjärven rannalla ukrainalaisen Valentinan maalaamassa akvarellia. Tuosta kohtaamisesta sikisi Morsiamen päähenkilö Olga, jonka ympärille kehkeytyivät juoni ja muut henkilöt. Teoksen palaset putosivat kerrankin paikoilleen kuin itsestään, ja se oli äärimmäisen tyydyttävää ja nautinnollista.

Näyttelin itse morsiamen roolin. Pidän siitä, että näyttämöllä voi ilmaista itseään isosti ja äänekkäästi. Näytelmäni tie alun haparoivista vuorosanoista valmiiksi esitykseksi oli kiehtovaa!